Prinsessa ja sammakko (ensi-ilta 19.2.10)
Disney tuo uudella Prinsessa ja sammakko -elokuvallaan piirretyt klassikot takaisin. Leffan tapahtumat sijoittuvat New Orleanssiin, jossa Disneyn ensimmäinen tummaihoinen sankaritar Tiana seuraa isänsä haavetta perustaa oma ravintola. Neidin suunnitelmia tulee kuitenkin sekoittamaan Moldovan prinssi Naveen, joka ei kanna huolta huomisesta. Slashin ja Jafarin lapselta näyttävä noitatohtori Facilier muuttaa pelimiehen sammakoksi. Tiana kokee saman kohtalon ja kaksikko joutuu pakenemaan suolle. Siellä he tapaavat muiden muassa trumpettia soittavan Louis -krokotiilin sekä sympaattisen tulikärpäsen Rayn. Ryhmä hakee apua sokealta Mama Odielta, jonka tapa keksiä erilaisia luovia käyttötapoja lemmikkikäärmeelle on ihailtava. Rouva antaa matelijoille neuvon kuinka tilanne ratkaistaan. Matkassa on kuitenkin vielä monta mutkaa Disney-elokuville uskolliseen tyyliin.
Prinsessa ja sammakko eroaa perinteisistä prinsessa-elokuvistaan nykyaikaisuudellaan. Se painottaa, kuinka unelmien eteen täytyy tehdä töitä. Sankaritarta ei prinssit kiinnosta, vaan päämääränä on oma firma. Tianan parhaalle kaverille Charlottelle nauretaan, kun hänen suurin haavensa on löytää unelmien prinssi. Tuntuu hieman, että samalla nauretaan Tuhkimolle, Lumikille ja Arielille, jotka tahtoivat samaa asiaa.
Suurimmat naurut antoikin pinnallinen ja hemmoteltu Charlotte, jota Salla Malmivaara näytteli erinomaisesti. Myös reggaeartistina tunnettu Reino Nordin hoitaa hommansa hurmaavana prinssinä hämmästyttävän hienosti.
Elokuvasta löytää vaikutuksia useasta Disney-leffasta, mutta miksipäs hyvästä kaavasta luopumaan. Jazzahtavat musiikit toimivat hyvin, vaikka Leijonakuninkaan biisien veroisia kappaleita elokuvasta ei löydykään. Kohdeyleisössään leffa toimii yhtä varmasti kuin lasikenkä Tuhkimon jalassa, eikä varttuneemmallakaan katsojalla tylsää tule.
AL




Esittely IMDb:ssä

Kommentit
Kirjoita uusi kommentti